SUURIN ON RAKKAUS

Hengellisen musiikin uudet helmet
Hannu Jurmu & Amici Musici, Luis Ramirez

AVE MARIA Op. 2
Näyte MP3-muodossa (n. 719.16 kilotavua)
säv. Axel von Kothen san. trad. sov. Kari Tikka
Axel von Kothen (1871-1927) oli vain 14-vuotias kirjoittaessaan tämän hyvin ehjän, hieman italialaisväritteisen laulunsa. Laulun teksti on ikivanha Ave Maria (1885). Musiikillisesti laulu lähentelee hyvin globaalia ilmettä – teos voisi olla lähtöisin mistä tahansa eurooppalaisesta kulttuurikehdosta, kenen tahansa suuren mestarin luomus, mutta se olikin Haminasta Helsinkiin muuttaneen puoliorvon koulupojan tuote, jota alkoi jo tuolloin vaivaamaan alaraajojen halvaantuminen, joka sittemmin johti hänet loppuiäkseen rullatuoliin. Elämän voima ei kuitenkaan vaikeuksien keskellä kadonnut, vaan laulajantyönsä ohella hän kirjoitti aika suuren säveltuotannon mm. noin 100 yksinlaulua ja kaksi sinfoniaa.

AVE MARIS STELLA
Näyte MP3-muodossa (n. 545.68 kilotavua)
säv. Heino Kaski san. trad sov. Kari Tikka
Heino Kasken (1885-1957) sävellyksen Ave maris stella syntyhistoria on hämärän peitossa. Kaski oli koulutukseltaan myös kanttori ja teos lienee nuoruusvuosina johonkin kirkolliseen tilaisuuteen kirjoitettu kuorolaulu. Sain käsiini kuorolaulun käsikirjoituksen, jota ei ole tiettävästi koskaan julkaistu. Tällä levyllä tämä nyt soi Kari Tikan uudistamana orkesterisäestyksellisenä yksinlauluna. Teoksessa tulee oivallisesti esiin Kasken lyyrinen kansallisromanttinen tyyli.

POISSA (Den flydda)
Näyte MP3-muodossa (n. 739.52 kilotavua) (n. 739.52 kilotavua)
säv. Armas Järnefelt san. Zachris Topelius suom. sanat Erkki Pullinen sov. Kari Tikka
Armas Järnefeltin (1869-1958) laulu Poissa (Den flydda) on alun perin sarjasta seitsemän miesäänistä laulua. Laulun alkuperäisen ruotsinkielisen tekstin on tehnyt Sakari Topelius. Laulua on menneinä vuosikymmeninä laulettu paljon hautajaisissa Heikki Klemetin käännöksenä (Mennyt). Tätä levyä varten Erkki Pullinen käänsi laulun uudelleen suomeksi noudattaen tarkkaan Topeliuksen alkuperäistä tekstiä. Tämä alkujaan isänmaallinen ja tunnekylläinen kuorolaulu saa nyt Kari Tikan sovituksessa yksinkertaisemman ja mietiskelevämmän sävyn.

VANHAVIRSI TAALAINMAAN KARJAMAJOILTA (Gammal fäbodpsalm från Dalarna)
Näyte MP3-muodossa (n. 547.72 kilotavua)
säv. Oskar Lindberg san. Oke Peltonen sov. Erkki Ertama
Oskar Lindbergin (1887-1955) Vanhavirsi Taalainmaan karjamajoilta (Gammal fäbodpsalm från Dalarna) (1936) edustaa pohjoismaista kansallisromantiikkaa. Sävellys pohjautuu Lindbergin kotiseutunsa Taalainmaan kansanmusiikkiin. Tämän teoksen olen esittänyt lukuisia kertoja sen alkuperäisessä muodossaan uruilla. Löysin tähän upeaan melodiaan sanat, jotka mielestäni kuvaavat erittäin hienosti niitä assosiaatioita, joita tämä sävellys on aina minussa herättänyt. Niin kuin se olisi voinut kauan sitten tapahtua siellä jossain, ajassa joka ei enää palaa… Erkki Ertaman sovituksessa käyttämä soitinnus täydentää upealla tavalla maisemaa.

EN TIEDÄ (Hur skall det bli)
Näyte MP3-muodossa (n. 770.07 kilotavua)
säv. Göte Strandsjö san. Göte Strandsjö suom.san. Erkki Pullinen sov. Erkki Ertama
Göte Strandsjön (1916-), Malmön konservatorion yksinlaulun professorin sävellys En tiedä (Hur skall det bli) on ihmeellisellä kauneudellaan lumonnut minut monet kerrat. Tekstin banaalisuudesta huolimatta laulussa on kummallista vetovoimaa. Ruotsinkielisestä alkutekstistä Erkki Pullinen teki uuden käännöksen ja Erkki Ertama sovituksen, joissa tämä alkuperäinen lumo on jos mahdollista vielä enemmän vallalla.

KUNNIA KUNINKAALLE
Näyte MP3-muodossa (n. 914.63 kilotavua)
säv. Kari Tikka san. 1.Tim.1. sov. Kari Tikka
Kari Tikalta (1946-) sain tälle levylle laulettavaksi kolme uutta ennen taltioimatonta laulua. Hän kertoo laulujensa syntyvän aina tekstilähtöisesti. Ja niin nämäkin laulut ovat syntyneet. Kunnia Kuninkaalle (1980) on neonbarokin värittämä Ciacona tyyppinen säkeistö säkeistöltään kasvava kiitos ja ylistyslaulu Kuninkaalle.

ANOKAA, NIIN TEILLE ANNETAAN
Näyte MP3-muodossa (n. 825.45 kilotavua)
säv. Kari Tikka san. Matt. 7:7-8 sov. Kari Tikka
Anokaa niin teille annetaan (2002) laulun idea syntyi jo 1980- luvun alkupuolella, jolloin Tikka kertoo eräänä iltana istuneensa Tukholman keskustassa sijaitsevassa Suomalaisen seurakunnan kirkossa pianon ääressä improvisoimassa. Siinä sai alkunsa tämä hellittämätön rukous ja valoisan hengen täyttämä lupaus. Nyt levyllä olevaan muotoon laulu valmistui tämän projektin innoittamana.

HYVÄÄ YÖTÄ
Näyte MP3-muodossa (n. 772.92 kilotavua)
säv. Kari Tikka san. trad. sov. Kari Tikka
Pieni ja herkkä Hyvää yötä (1980) laulu houkuttaa esittäjäänsä lähes kuiskaamaan sanottavansa. Tikka kertoo, että hän löysi laulun vanhasta rukouskirjasta ja alkoi laulaa sitä iltaisin omalle Johannes-pojalleen iltarukouksena.

SUURIN ON RAKKAUS
Näyte MP3-muodossa (n. 676 kilotavua)
säv. Matti Siitonen (Fredi) san. 1 Kor. 13:1-8, 13 sov. Yrjö Hjelt
Matti (Fredi) Siitonen (1942-) kertoo Suurin on rakkaus (1987) laulun syntyneen hetkessä. Eräänä iltana, raskaan keikan jälkeen hän tuli hotellihuoneeseen, istahti sängylle ja avasi pöytälaatikon jossa oli raamattu. Hän avasi raamatun ja eteen avautui Korinttilaiskirje, josta hän luki “Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä…” ja samassa alkoi soimaan sävel päässä. Hän kirjoitti sen heti paperille ja laulu oli syntynyt. Tällä levyllä laulu soi nyt uudessa muodossa Yrjö Hjeltin taidokkaana sovituksena.

HÄÄLAULU
Näyte MP3-muodossa (n. 622.65 kilotavua)
säv. Toivo Kirkkomäki san. Ruut 1:16 ja Kor 13:4-8 sov. Harri Wessman
Toivo Kirkkomäki (1946-) on musiikinteorian opettajani Oulun konservatorion ajalta. Hänen säveltämänsä Häälaulu (1985) on kirjoitettu Ritva ja Matti Korhosen häihin. Laulun sykähdyttävää tekstin ja melodia suhdetta täydentää barokkihenkinen Harri Wessmanin tekemä osuva sovitus, jossa sävelkulut eivät luovu toisistaan vaan seuraavat vääjäämättä toisiaan.

AGNUS DEI
Näyte MP3-muodossa (n. 641.79 kilotavua)
säv. Mauri Viitala san. trad. sov. Mauri Viitala
Mauri Viitalan (1948-) Agnus Dei (1998) kuuluu myös aivan ehdottomiin uudemman kirkkomusiikin helmiin. Se on yksi osa sarjasta lauluja, jotka on kirjoitettu vanhoihin messuteksteihin. Teksti ja sävellys muodostavat tässä hyvin eheän ja yhtenäisen affektin heti teoksen alkusoinnuista lähtien ja tuo tunnetila säilyy sävellyksen loppuun saakka. Tekstin tullessa kohtaan “miserere nobis” “armahda meitä” melodian kaarros nousee palavan rukouksen tavoin korkeuksiin.

JOS HERRA EI HUONETTA RAKENNA
Näyte MP3-muodossa (n. 682.1 kilotavua)
säv. Mauri Viitala san. Ps. 127 sov. Mauri Viitala
Jos Herra ei huonetta rakenna (1990) kuuluu alun perin sarjaan Kolme laulua raamatunteksteihin. Laulun julistavaa ja lujuutta uhkuvaa luonnetta ja tekstiä tukee melodiasta lähtevät monet puhallinimitaatiot. Välitaitteessa jousien nyökyttävä kuvio muuttuu suorastaan hermostuneeksi moittimiseksi. Taitteen rauhoittaa takaisin alun julistavuuteen patarumpujen matala kumina ja harpun isot arpeggio soinnut.

PSALMI 23
Näyte MP3-muodossa (n. 619.8 kilotavua)
säv. Sakari Warsell san. Ps. 23 sov. Yrjö Hjelt
Sakari Warsellin (1943-) Psalmi 23 (1970) syntyi hänen ollessaan asepalveluksessa Riihimäellä v. 1969-70. Koettuaan armeijan iltahartauksien musiikillisen annin kovin koruttomaksi, päätti hän järjestää hengellisen musiikin illan varuskuntakirkkoon muiden muusikkovarusmiesten avustamana. Tuolloin ns. uusi hengellinen musiikki teki nousuaan maassamme. Käyttämällä popmusiikin rytmejä ja perinteistä melodiikkaa hän sävelsi tilaisuuteen kaksi raamatun Psalmia: No:t 23 ja 142. Nämä molemmat menivät sitten äänilevylle Logos -kvartetin esittäminä. Varsinkin Paimenpsalmista “Herra on minun paimeneni” tuli sangen suosittu. Tällä levyllä sävelmä on saanut uudenlaisen, juhlallisen ja kuvailevan täyteläisen asun Yrjö Hjeltin sovituksena.

MINNE KULKEE IHMINEN
Näyte MP3-muodossa (n. 774.95 kilotavua)
säv. Rauno V. Lehtinen san. Rauno V. Lehtinen sov. Rauno V. Lehtinen
Rauno V. Lehtisen (1932-) mittavaan säveltuotantoon ei ole tähän mennessä kuulunut lainkaan hengellisiä lauluja. Olin erittäin ilahtunut, että tämä suomalaisen musiikkielämän monipuolinen hahmo on kirjoittanut nyt myös kaksi hengellistä laulua. Minne kulkee ihminen (2003) on hienoin melodiakaarroksin etenevä olennaisia kysymyksiä esittävä laulu, joka on riisuttu kaikesta epäolennaisesta niin tekstin kuin sävelien suhteen. Säkeistöjä jaksottaa kutsuva huuto: Ihminen.

KUN PÄIVÄ PAINUU ILTAAN
Näyte MP3-muodossa (n. 509.03 kilotavua)
säv. Rauno V. Lehtinen san. Rauno V. Lehtinen sov. Rauno V. Lehtinen
Kun päivä painuu iltahan (2002) on tunnelmallinen ja seesteinen iltamietelmä, jonka teksti on aina ajankohtainen. Taitava sovitus tukee hienopiirteisesti muotoutuvaa melodiaa luoden laululle rauhoittavan yleisilmeen.

PSALMI ILMAN NUMEROA
Näyte MP3-muodossa (n. 960.65 kilotavua)
säv. Harri Wessman san. Erkki Pullinen sov. Harri Wessman
Harri Wessmanin (1949-) tuotannossa ei myöskään ole varsinaista hengellistä musiikkia. Muutaman maanittelevan keskustelun jälkeen hän sitten vihdoin näytti erästä luonnosta. Siinä se oli, laulu ilman sanoja. Erkki Pullinen lupautui tekemään sanat ja tekikin ne, mutta nimi puuttui! Kun ei sopivaa nimeä löytynyt luontevaksi nimeksi jäi Psalmi ilman numeroa (2003). Laulu on oiva osoitus Wesmannin kekseliäästä melodikon kyvystä. Hänen raikas ja omaperäisesti intoutunut sävelkieli toimii erinomaisesti myös tällaisessa yhteydessä.

REQUIEM AETERNAM
Näyte MP3-muodossa (n. 487.86 kilotavua)
säv. Kari Rydman san. trad sov. Kari Rydman
Kari Rydmanin (1936) tuotannossa löytyy paljon hengellistä musiikkia. Requiem aeternam (1975) ei ole kuitenkaan alunperin hengellinen sävellys vaan se sisältyy laulusarjaan Under rönn och syren nimellä Fiskaren sjunger. Kuitenkin aika pian Rydman huomasi, että lauluun sopii ikivanha Requiemin teksti ja kirjoitti sen siihen. Sävellys onkin harvinaisen ehjä kokonaisuus. Sen valoisa olemus huokuu ikuista rauhaa ja lepoa.